keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Pacific Heights (1990)

John Schlesinger muistetaan lähinnä loistavan Maratoonarin ohjauksesta ja palasikin taas 90-luvun taitteessa hieman samantyylisiin piinaaviin tunnelmiin uutukaisella trillerillään. Varsinaisesta uutuudesta ei kuitenkaan voida puhua, sillä 80-luvun loppupuolelta aina 90-luvun alulle asti alkoi tupsahdella runsaasti jännitysnäytelmiä, jotka hyödynsivät jokapäiväisten tavisten elämää yllättävältä taholta lähestyvää uhkaa (mm. Fatal Attraction, Single White Female) ja näin ollen genren kukoistaessa itse kukin halusi iskeä jäänaskalinsa (*wink* Basic Instinct *wink*) hittivuoreen. Pacific Heights ei kuitenkaan jää aivan heikoimpien joukkoon.

Tarina kertoo nuorestaparista (Melanie Griffith ja Matthew Modine), jotka ostavat suuren San Fransiscolaisen omakotitalon kunnostettavakseen. Kaksi huoneistoa talosta he vuokraavat selvitäkseen asuntolainasta sutjakkaammin. Pian suurempi huoneisto saadaankin vuokrattua mukavalle aasialaispariskunnalle. Myös pienempi yksiöhuoneisto saa pienen odottelun jälkeen asukkaan, kun Michael Keatonin kylmäävästi esittämä Carter Hayes saapuu vakuuttamaan luotettavuuttaan suurella tukulla tuohta. Vuokrasopimuksen kirjoittaminen osoittautuu kuitenkin pian pariskunnan elämän pahimmaksi virheeksi ja Hayesin todellinen luonto keinojakaihtamattomana rikollisena alkaa paljastua - kohtalokkain seurauksin.

Elokuva nyhtää melko onnistuneesti jännityselementtejä maanläheisistä asioista, eikä tyydy mässäilemään väkivallalla tai epäolennaisilla kuolinkohtauksilla. Suurin tukipilari on Modinen ja Keatonin alati kiristyvät välit ja se kuinka jälkimmäinen järjestelmällisesti ajaa ensinmainitun epätoivon ja hulluuden partaalle. Etenkin jo Keatonin uhkaava perusolemus on vaikuttavaa seurattavaa. Pökkelö Griffith maneereineen sen sijaan on tarinan heikoimpia lenkkejä.

Mitään yhtä uraa uurtavaa kuin Maratoonari on turha odottaa ja shokkisäikkyjä kaipaavat saattavat pettyä aikuismaisen hillitysti tunnelmaa luovaan teokseen. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kaikki tarvittava ahdistus mitä tapahtumista irti saadaan, välittyy katsojalle esimerkillisesti.

*** / 5
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti